tiistai 29. maaliskuuta 2011

All my life I've been dreaming I could leave this mess behind.


Haluaisin kadota.
Äitini ehdottaa, että jos USAn matka ei toteudu, lähtisimme Viroon. You gotta be kidding me?! En todellakaan ole vaihtamassa sitä matkaa johonkin inhottavaan kylpylälomaa Tallinnassa. Kuulostan kovin kiittämättömältä, en vain voi sille mitään. Ihan oikeasti, en todellakaan maksa satasia siitä, että lähden Viroon, joku raja. Voin toki lähteä muualle päin maailmaa halvemmalle matkalle, mutta ihan oikeasti en ole lähdössä kylpylälomalle lahden toiselle puolelle. Ajatuskin ahdistaa, ei se olisi lomaa vaan silkkaa ahdistuksessa kylpemistä ja inhoa. Laitan sormet ja varpaat ristiin toivoen, että pääsisimme lähtemään suunnitellusti USA'han.


Hirveän jyskyttävä päänsärky koko seitsemän tuntia kestävän koulupäivän ajan, hetkittäin meinaan itkeä kun luokka metelöi ja päähäni sattuu niin kovaa. Tietenkään kenelläkään ei ole myöskään särkylääkkeitä kerrankin kun niitä tarvitsisi.. Kestin kuitenkin jollain ihmeen keinolla jopa päivän viimeiset musiikintunnit, vaikka ne olivatkin melko tuskaisia.
Saimme tänään takaisin äidinkielen aineistoaineet, siitä tuli 10, ei se tunnu miltään. Toki on hetkellinen riemu joka kuitenkin häviää kovin nopeasti. Kotona isäni kysyy "menikö se hyvin vai huonosti?" kun kerroin numeron. Hmm, mitäköhän luulisit? Typerä kysymys, niin kovin typerä kysymys. Kuinka se olisi voinut mennä paremmin jos numeroni oli 10?
"Whatcha gonna do when they smile at you,
but you know they’re all faces out of truth, you know?
Don’t trust those eyes at all.
And whatcha gonna do when they kick your ass,
there’s a tiny chance it might break you in half, you know?
Then they leave you all alone.
You can come to me and breathe out."
Sunrise Avenue - Sweet Symphony
kovin mielelläni katoaisin pois.
olen hurjan tarpeeton ja hölmö.
typerä tyttö.
turha.

Ei kommentteja: