Could it be that it was a dream, and I'm still beside her.

Eilinen oli mielenkiintoinen.

Paniikkikohtaus keikalla, ei näin.

Istuimme hymytytön kanssa salin ulkopuolella.

Saattoi illan aikana kulua alkoholiakin.

Järjestyksenvalvoja tulee kysymään onko kaikki hyvin.

Hymytyttö vakuuttaa näin olevan, minä toistelen perässä.

Suudelmia. Kuiskauksia. Suudelmia. Halauksia. Heilumista.

Hän kertoi oikeasti välittävänsä hurjan paljon, monesti.

On kuulemma pahoillaan aiemmasta käytöksestään.

Ymmärtäisi, jos käskisin hänen painua helvettiin.

En minä ole niin ilkeä.

Annan anteeksi enkä näe väärää.

Nukuin hymytytön vieressä, onnellisuutta.

Herätys ei ollut mukava, maailma vaikutti kylmältä.

Eihän sellaista halua kohdata jos on toisen vieressä, eihän?

Right now I wish you were here.

Viikonloppu kuluu nukkuessa, kai opiskelinkin edes vähän.

Koeviikko alkaa ylihuomenna, en oikeastaan osaa mitään.

Onneksi ei ole läksyjä, ehkä stressi helpottaa kohta?

Nyt pitää vain selviytyä kokeista kunnialla.

Kyllä luulisi minunkin siihen pystyvän.

En voi olla niin paska.. tai no voin.

Hymytyttö tulee huomenna yhdelle keikalle.
Sen jälkeen meille yöksi, ei tarvitse nukkua yksin.
Uutisen vahvistuminen sai matematiikankin siedettäväksi.

Ihanaa tietää, että saan nukkua jonkun vieressä.

Mitä sitten vaikka olemmekin humalassa huomenna?

Maanantai ja seuraavana päivänä koe? Aivan sama minulle.

Pitäisi lukea kokeisiin mutten vain jaksa.

Miksen saisi nukkua jatkuvasti?

It's so easy to leave me all alone with the memory of my day in the sun.

"Average. 

It was the worst, most disgusting word in the English language. 

Nothing meaningful or worthwhile ever came from that word."

— Portia de Rossi, Unbearable Lightness.

En kirjoita, sanani ovat kadonneet monien vaaleanpunaisella merkittyjen sivujen väliin.

Koulussa on työtä enemmän kuin jaksan, nauran kun joku kysyy eikö työtä ole liikaa.

Kyllähän minä jaksan kun en anna itselleni muita vaihtoehtoja, ei niitä ole oikeasti.

Jaksan, tai itken ja jaksan.

Tämän viikon aikana kaksi pientä hermoromahdusta.

Totean, etten pääse kursseista läpi ja haluaisin vain itkeä.

Vahvat ja hyvät tytöt eivät itke eivätkä turvaudu punaiseen.

Neiti syksy ei puhu.

Selitys tuli viime viikolla.

Painava hiljaisuus laskeutui takaisin.

Pelkään aivan hurjasti, mitä hän oikein ajattelee?

Odotan vielä viikon tai kaksi, enempää en voi.

Asia on selvitettävä, vaikka pahin voi käydä.

Ehkä hänkin vain lähtee elämästäni?

Kaikki olikin liian kaunista ollakseen totta.

You can build a life and have it broken down.

Viikon ajan keskustelemme ja yhtäkkiä olenkin aika onnellinen.

Hymytyttö on jälleen ihana ihminen, miksi joskus muuta?

Ihana saada takaisin se tyttö johon tutustuin kesällä.

Huolimatta hänestä en ole onnellinen.

Ehkä enemmänkin.. tunteeton.

Tosin välitän ja ahdistun.

Olen kasa tunteita ja ajatuksia.

Hyvin epämääräinen.

Neiti syksy ei ole puhunut puoleentoista viikkoon.

Minä en puhu ensin, hän saa puhua.

Mitä olen oikein tehnyt?

Eihän tämä VOI johtua siitä mistä pelkään?

Loistavaa, olen karkoittanut leijonan ja neiti syksyn.

Onneksi hymytyttö tuli takaisin, nauramme.

Ei mitään ole, mutta jopa vitsit ovat okei.

Jos ei muuta niin minulla on pari vanhojen tansseihin.

Opin jälleen ettei oikeasti saa välittää kenestäkään.

Samanlaisia he kaikki ovat kuitenkin.

The whole world is watching you haven't come this far to fall off the earth

Humala ja hymytyttö, vaihteeksi taas.
Miksi tämä alkaa kuulostaa normaalilta?
Ei hyvä, mutta en oikeasti jaksa välittääkään.

Tunnustus jos toinenkin, olen kuulemma mahtava

Ilman valheita jos hän sanoisi niin uskoisin.

Nyt väitän humalan muuttavan sanoja.

En minä ole mahtava, en todella.

Olen vain sekaisin oleva tyttö.

Turha, hölmö, humalainen.

Vaikka vihaan tanssimista niin minulla saattaa olla pari vanhoihin.

Mitä sitten vaikka hän onkin tyttö, jolle olen ehkä pelkkkä lelu?

Minulla on pari ja se on hienoa, saatan uskaltaa jopa tanssia.

Tyttö on kaunis ja hymyilevä, mutta häneen sattuu.

Miksen osaa auttaa, miksi en ole oikeanlainen?

Haluaisin hänelle oikeita hymyjä.

Just keep your head above, swim.

Here today, gone tomorrow.

Kyyneleitä enemmän kuin pienessä purossa.
Ehkä itkin jo joen, mikseivät pisarat pysähdy?
Haluaisin kaiken vain olevan hyvin, edes hetken.

Sairaalat ovat kovin pelottavia ja ahdistavia.

Pelottaa, mutta toivon, että kaikki menee hyvin.

Ei tosin ole vaihtoehtoja, hänen on parannuttava.

Kyyneleet ja hymy vuorottelevat.

Kummallinen kilpailu, hymy voittaa vain harvoin.

Kyyneleet ovat voimakkaampia, mieli on heikko eikä jaksa.

Eilen saatoin puhua hymytytölle mesessä ja avautua.

Saattoi olla ettei näin käynyt, ehken itkenyt ja ikävöinyt.

Ehkä olimme molemmat selvinpäin emmekä keskustelleetkaan?

Humalainen mieli puhuu selviä ajatuksia.

En kadu yhtäkään sanomaani asiaa.

Kerroin totuuksia, sain tietää lisää.

Hän välittää, oikeasti välittää♥

Eilisen seurauksena neiti syksy suuttui.

Kovin vahvasti se siltä ainakin tuntuu, ei sanaakaan.

Hän ei puhu eikä vastaa kun minä puhun tai edes yritän.

I need another reason, tell me to breathe.

En ole täällä tai sitten olenkin.
Katoan tai en katoa, kuka tietää?
Ilta toisensa jälkeen on yksinäinen.

En itke vaikka sattuu, olenhan sentään vahva.

Sen sijaan kaadun maahan kun en pysy pystyssä.

Ryömin maassa, sinnehän minä kuulunkin, pois silmistä.

En välitä tai jaksa.

En enää saa puhua neiti syksylle.

Olen niin paljon liikaa.

Hurjasti liikaa.

Saduissa prinsessa saa prinssin ja happily ever after.

Tämä ei ole satua, prinssejä ei ole enkä minäkään ole prinsessa.

Olen pelkkä suuri vitsi, paino sanalla suuri, sillä olen vain niin iso.

Puhun enkä kerro miltä tuntuu.

Sanat eivät tarkoita mitään, eivät.

Kukaan ei tiedä eikä tarvitse, pärjään.

I'm singing goodbye to the year before I know that the next one will be differ so much more.

Melko mielenkiintoinen vuodenvaihde.

Melko paljon alkoholia

+

Ei ruokaa

= ei hyvä.

Näissä juhlissa minä olin se, joka oksensi lumihankeen ja sen jälkeen kaatui sinne.

Minä suutelin neiti syksyn kanssa joitain kertoja, miten näin pääsi käymään?

Minut raahattiin yläkertaan kymmenen jälkeen kun en pysynyt pystyssä.

Minä makasin yksin vatsakivussa ylhäällä vuoden vaihtuessa.

Neiti syksy kertoi syömisongelmistani juhlien järjestäjälle, mitä?

Aiheutin neiti syksylle ilmeisesti ahdistusta, en vain pystynyt syömään.

Hän uhkasi hakea alakerrassa olevat ensiapumiehet.

Makasin hetken yksin ylhäällä ja hain hänet takaisin seuraani.

Kymmenen minuuttia myöhemmin puolet banaanista oli syöty.

Ilta oli oikeasti loistava, mutta tuntuu, että pilasin sen.

Ainakin itseltäni ja ehkä pikkuisen hetkellisesti neiti syksyltäkin.

Tosin, hän totesi yhdessä vaiheessa iltaa rakastavansa minua aivan hurjasti ja haluavansa parastani.

Tämä uusi vuosi oli erilainen 

kuin yksikään aiempi, 

kovin hämmentävä.