Miksi tämä alkaa kuulostaa normaalilta?
Ei hyvä, mutta en oikeasti jaksa välittääkään.
Tunnustus jos toinenkin, olen kuulemma mahtava
Ilman valheita jos hän sanoisi niin uskoisin.
Nyt väitän humalan muuttavan sanoja.
En minä ole mahtava, en todella.
Olen vain sekaisin oleva tyttö.
Turha, hölmö, humalainen.
Vaikka vihaan tanssimista niin minulla saattaa olla pari vanhoihin.
Mitä sitten vaikka hän onkin tyttö, jolle olen ehkä pelkkkä lelu?
Minulla on pari ja se on hienoa, saatan uskaltaa jopa tanssia.
Tyttö on kaunis ja hymyilevä, mutta häneen sattuu.
Miksen osaa auttaa, miksi en ole oikeanlainen?
Haluaisin hänelle oikeita hymyjä.
Just keep your head above, swim.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti