Tiesin, siihen et pystyisi edes sinäkään.

Eiliset suunnitelmat muuttuivat juuri ennen lähtöä, enkä sitten mennytkään V(k):lle yöksi. Ilta oli kuitenkin kaikin puolin mukava ja keskustelimme jälleen astetta syvällisemmin. Hän ei voi käsittää, miksi ja kuinka ihmeessä oikein jaksan sitä käytöstä jota saan kohdata päivittäin koulussa. En tiedä mikä siinä on outoa, jos on kohdeltu samoin vaikka kuinka pitkään, niin kyllähän siihen tottuu. Kaikkeen tottuu ja se alkaa tuntua aivan normaalilta kun sitä tarpeeksi kauan jatkuu. Olen niin tottunut kohteluuni, ettei se tunnu millään tapaa oudolta enkä myöskään jaksa ärsyyntyä kun ei se mitään hyödyttäisi kuitenkaan. Helpompaa on vain olla hiljaa ja laskea päiviä pois pääsyyn.


En käsitä mitä ihmettä tänään tapahtui, mutta jostain syystä olen ollut niin ärsyyntynyt aivan kaikkeen viimeisten neljän tunnin aikana, ettei ole tosikaan. Koko musiikin kaksoistunnin nieleskelin kyyneleitä ja olisin vain halunnut huutaa kaikille. Harjoittelimme konserttia varten, mutta istuin itsepintaisesti hiljaa takarivissä muiden mennessä eteen laulamaan.
Inhoan kappaleita jotka soitamme konsertissa, tai toista oikeastaan, ja kaikki soitinjaot oli tehty jo viime keskiviikkona joten minulle ei jäänyt mitään tekemistä. Anteeksi, että olin pääsykokeissa.. Jos ylihuomenna harjoitukset ovat samaa kuin tänään, en aio tulla konserttiin laisinkaan. Aivan sama, vaikka kyseessä onkin viimeinen esiintyminen tämän luokan kanssa ja aiempina vuosina siellä on ollut ihan hauskaa. Ehkä kadun myöhemmin jos jätän sen väliin, mutta se on sitten sen ajan murhe. Tällä hetkellä ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa tuon porukan kanssa esiintyminen, ei heitäkään kiinnosta seurani joten miksi minun pitäisi mennä sinne? Toisen kappaleen aion jättää väliin joka tapauksessa, sillä en jaksa esittää innostunutta kappaleesta joka on mielestäni ehkä yksi huonoimpia mahdollisia vaihtoehtoja esitettäväksi. En vihaa mitään musiikkia, mutta kyseinen kappale on sellainen etten todellakaan tahdo esittää sitä. Parempi olla menemättä lavalle, sillä jos toiset tahtovat sen soittaa ja heillä on siinä fiilistä, niin ei minulla ole oikeutta mennä pilaamaan heidän esitystään. En edes haluaisi, sillä tiedän kuinka paljon se ärsyttää jos joku vain seisoo lavalla muiden vetäessä fiiliksellä.

Olen miettinyt tänään sitä, kuinka ehkä minun pitäisi oikeasti vain sulkea eräs ihminen elämästäni pois totaalisesti. Nähtävästi en merkitse mitään, joten miksi minun pitäisi välittää? Välitän kyllä, mutta jos itse olen toiselle turha onko mitään järkeä välittää? Voi toki olla, että tämä pohdinta johtuu yleisestä ärsyyntyneisyydestäni, siltikin.. Minun ollessa turha, onko mitään järkeä edes silloin itse yrittää pitää yhteyttä? Toki arvostaisin todella jos toinen kokisi minut edes totuuden arvoiseksi ja kertoisi suoraan ettei tahdo olla yhteydessä, mutta ehkä se on turha toivoa sellaista. En ole aiemminkaan ollut totuuden arvoinen, joten miksipä sitten nytkään? En tee vielä mitään, asia kuitenkin jääköön harkintaan. Katsotaan mitä tapahtuu..