Ihmiset ovat niin hurjan epäselviä tapauksia ettei ole tosikaan.
//edit klo 16:28
Ensireaktioni ehkä oli turhan hätäilty, parempi on vain, että en enää välitä.
Minä lopetan välittämisen asioista jotka ovat loppuunkäsiteltyjä.
Kaikki lienee helpompaa kun ei vain välitä?
Aivan sama ja yhdentekevää.
En jaksa välittää.
Annan olla.
Elämä kulkee niin samoja ratoja, mitään ei vain tapahdu. Istun kotona katsomassa televisiosarjaa tai leffoja koneelta, juon fun light'ia ja coke zeroa jääpaloilla, koulussa tahtoisin vain takaisin kotiin oman huoneeni turvaan. En haluaisi nähdä niitä ihmisiä enää, eikö tämä viikko voisi olla jo täysin ohi? Minulla ei tule ikävä yläastetta, ei sitten niin millään tapaa. Nämä ovat olleet kauheimmat kolme vuotta mitä ikinä, ei tällaista voi ikävöidä. Toivon vain niin kovasti, että kaikki muuttuu paremmaksi lukiossa, sillä muuten en tiedä kuinka kestän.Annan olla.
on outoa tajuta, että ei tunnu kuuluvansa mihinkään.
kaikkialla on jollain tapaa vieras.
missä silloin on koti?


1 kommentti:
Kiitos kauniista sanoistasi ♥
Kesä on ehkä ihaninta aikaa ikinä ja tiedän niintuon tunteen ettei yläastetta tule ikävä. Tuttua vuoden takaa. Voin myös kertoa, että minun elämäni on muuttunut paljon lukion myötä ja voisin sanoa olevani itsevarmempi ja onnellisempi kuin yläasteella.
Haleja ja voimia sinnekin!
Lähetä kommentti