En oikeasti enää tiedä mitä teen. Vaihtoehtoja alkaa olla aika lailla tasan kaksi ja toinen niistä on sosiaalisesti huono, toinen surkea. Luulin jaksavani, mutta en taida jaksaa edes syyslomaan asti. Jos jokin ei muutu ja pian, olen muualla ennen kuin ehdin huutamaan "apua!". Voisin viettää viikonlopun nukkuen ja ahdistuen hengiltä, kuulostaa ihan hyvältä.
Luulin oikeasti olevani vahva ja osaavani jotain.
Luulin.
1 kommentti:
Mä haluaisin vaan jättää koko paskan tekemättä, mutta joku perfektionisti mun sisällä on nostanut taas päätään ja nykyään kaikesta on pakko saada se vitonen. Pakko. Tai muuten voi yhtä hyvin hakata vaikka päätä seinään, tuntuu että siinä saavuttaa yhtä paljon kun epätäydellisesti suoritetussa tehtävässä tai tentissä. (3/8 sivua epätäydellistä tekstiä tehtynä, ehkä mulla on jotain toivoa saada tää ajoissa valmiiksi. Tässä vaan ei oo mitään järkeä kun pitäis pohdiskella tieteellistä tekstiä, kopioin kaiken vähän sanoja muunnellen kirjallisuudesta ja sit arvostellaan kuka kopioi parhaiten. Huoh.)
Haleja ♥
Lähetä kommentti