Maalari kertoo eilisestä ja asioista ja hetkittäin mietin miksen ollut siellä. Toisaalta, neljä shampanjapulloa oli enemmän kuin hyvä ja oli seurakin ihan okei, joten ehkä kestän. Kuitenkin, oli hassua että maalari oikeasti kertoi asiat, jotka pyysin ja muutenkin.
Heräsin aamulla kirkkoon ja söin yleisesti ottaen puolivahingossa liikaa — haluaisin olla syömättä seuraavat kolme vuotta. Huomenna pitäisi jälleen viettää ilta alkoholin kanssa ja tiedän päätyväni ajattelemaan liikaa asioita, joille ei kuuluisi uhrata sekuntiakaan. Vahinkoja sattuu ja välillä vahingotkin ovat tahallisia.
En halua käydä vaa'alla katsomassa tuomiota, mutta tiedän ettei mikään oikeasti ole hyvin. Haluan kuitenkin pysyä kasassa, ihan vain kun en tiedä mitä tapahtuu ja jos pitää olla kasassa niin pystyn siihen. Olen kunnossa, mutta mikään ei siltikään ole kuten pitäisi ja haluaisin vain maata sängyssä nukkumassa. Todellisuus tuntuu liian pahalta ja vaikealta.
Tekstissä ei ole oikeasti mitään järkeä, mutta ei kai monessa muussakaan asiassa. Ehkä olisi pitänyt tänäänkin juoda kolme litraa rooibosta ja tehdä matikanläksyt — vai johtuuko tämä kuitenkin vain siitä, että join viiniä, muttei se edes noussut päähän?

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti