"Sylissäsi uskallan tunnustaa
ettei minustakaan oo tätä maailmaa kohtaamaan
puolet minusta on muualla"
Melkoisen hatara kokonaisuus muistona eilisestä.
Hetkiä joista en muista yhtään mitään.
Mitä ihmettä oikein tapahtui?
En ole ylpeä, häpeän.
Ei näin.
Haluan hukkua halauksiin.
Ei saa välittää ihmisistä.
Siitä tulee vain kipua.
1 kommentti:
Juon paljon. Ja olen varovainen.
Tuskin edes onnistun päivää pidempään paastoamaan - säälittävältä kuulostaa koko yrityskin.
Tulen kyllä, mutta oon sielä hyvin vähän aikaa. Ois ihana nähdä sua, mutta tuun tiistaina ennen kahtatoista ja jonota koko päivän sitä keikkaa. Keskiviikkona lähden jokus kahdeltatoista, mutta sulla on varmaan koulua, ettei sitä ennen kerettäs näkemään?
Jos jaksat/osaat/haluat tulla Nosturille, niin näkisin sua mielelläni siinä jonossa! Voitas mennä johonkin vähän syrjäisempään siitä juttelemaan, kunhan välillä käydään chekkailemassa, ettei kukaan pälli luule vievänsä mun paikkaa. Laitan jonkun tutun varaamaan sitä ja sillein.
Lähetä kommentti