I wanna breathe without feelin' so self-conscious.

Outoa ajatella kuinka hyvin viime viikko meni. Tai no, en nyt tiedä miten hyvää se oli, mutta ehkä ainakin kaikesta tästä eroon pääsemisen kannalta se oli hyvin. Olin tänään aamulla yhä varma siitä kuinka paljon parempi olisikin ilman tätä. Kuitenkin iltapäivällä aloin jälleen ymmärtää kuinka vaikeaa se on irroittautua kaikesta tutusta ja "turvallisesta". Miten se ei ole millään tapaa helppoa tehdä asioita toisin, valita oikein. Vaikka kuka sitten määritteleekään oikean ja väärän?


Olin H:n kanssa kaupungilla, mutta nälästä huolimatta en oikeasti yksinkertaisesti uskaltanut syödä. Se fakta, että kuka tahansa saattaisi nähdä minut syömässä tuntui aivan järjettömän pelottavalta. Ajatus on naurettava, tietenkin kaikki syövät eikä siinä pitäisi olla mitään hävettävää, minustahan näkee myös, että olen kyllä syönyt. Vaikka kuinka käsitän syömisen olevan normaalia, en voi kuvitella jonkun näkevän minut syömässä. Kuinka typerä sitä ihminen voi olla? Pelätä nyt syömistä ulkona ja missä tahansa jossa joku tuttu voi nähdä. Ehkä olisin voinut sanoa H:lle jotain, mutta turhaa. En todellakaan saa häiritä ketään, ei se koskaan ole johtanut mihinkään hyvään kun olen aina karkoittanut jokaisen elämästäni. On myöskin täysin kummallinen ajatus, että häntä edes kiinnostaisi. Voi, ei todellakaan yksinkertaisesti voi kiinnostaa. Kun ei ketään kiinnosta, olen niin täysin turha ja vaikea taakka ihmisenä. Parempi kaikille, että pysyn hiljaa.
Hiljaisuus on hyväksi, ei kannata puhua turhia kun jo se, että olen olemassa on monelle täysin turhaa. Ajattelemattakaan sitten sanojani, täynnä turhuutta.
Olen hiljaa ja kuljen päivät läpi tuottaen lisää pettymyksiä.
Lukioiden pääsykokeet ovat aivan pian ja pelkään niin hurjasti, entä jos en osaa enkä pääse yhtään mihinkään?

"Turn the page

I've been hiding,

Drowning,

I've been running,

Starving,

I've been feeling nothing"

Sick Puppies - Issues