Terveydenhoitaja oli ilmeisesti puhunut opettajieni kanssa siitä, että kävin siellä varaamassa lääkärin aikaa saadakseni lähetteen. Toki myös siitä, että minulle varattiin aika koulupsykologille muutamasta syystä. Kiva. Tämä ei jää tähän, sillä lakia ei saa rikkoa ellei siihen oikeasti ole päteviä syitä. En olisi välttämättä edes vihainen tästä, jos hän olisi edes ilmoittanut minulle puhuvansa, tai jopa kysynyt onko okei jos hän keskustelee. Lukiolain 32§ mukaan terveydenhoitajilla kun on oikeus kertoa asioista ainoastaan jos ne vaikuttavat keskeisesti opiskelijan opintojen järjestämiseen. Samalla toki voi huomioida lain potilaan asioista ja oikeuksista 13.1§, 13.2§ sekä 13.3§ ja ihan perinteinen henkilötietolain 11§. Unohtamatta lakia terveydenhuollon ammattihenkilöistä 17§. (Oikeasti en osaa lakia ulkoa, olen viettänyt viimeiset kaksi tuntia syventyen vaikenemisvellisuutta koskeviin lakipykälöihin ja kaikkeen siihen liittyvään.)
Ennen iltapäivän keskustelua minulla oli oikeasti hyvä päivä. Ranskan kuuntelu tuntui menevän hyvin — mitä nyt en tiennyt mitä ihmettä avointen d:ssä tapahtui — ja huolimatta lähestyvästä koeviikosta jaksoin melko hyvin. Mitä nyt en meikannut aamulla, palelin koko päivän ja olisin vain halunnut istua viltin alla juomassa teetä. Iltapäivällä mikään ei enää mennyt niin kuin piti ja oli ihme, että viimeisellä tunnilla oikeasti sain aikaan sen mitä pitikin. Hei ketä kiinnostaa joku essee, joka on yhdessä esitelmän kanssa 1,5pt diplomasta?
Iltapäivällä ahdistuin kun en olisi halunnut syödä yhtään mitään, kaikki tuntui liialta kun tietää ettei saa syödä kuin 929kcal. Jotain sellaista se ehkä oli, ensi viikolla vähemmän ja hitaasti, mutta varmasti pääsen vielä sinne, mistä joskus lähdin. Ennen lukion loppua asiat ovat vielä paremmin. On pakko. Tällaisena ei mennä yliopistoon.
Huomenna alkaa koeviikko enkä oikeasti tiedä pääsenkö kaikista läpi. Lukeminen meni liian myöhään ja olen vain yrittänyt unohtaa kaiken ja nukkua. Tavallaan kai siinä onnistuen, menen nykyään nukkumaan viimeistään yhdeltätoista ja sitä pidempään valvominen on vain helvettiä. Joissain määrin asiat ovat oikeasti ihan okei. Ovat ne ainakin enemmän okei kuin huonosti. Pakko olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti