and I don't know how we woke up one day and somehow thought we knew.

Huonosti nukutun yön jälkeen pitäisi jaksaa pysyä hereillä. Kolme tuntia unta on ehkä liian vähän, mutta nyt on myöhäistä katua. Viini pitäisi siirtää toiseen pulloon ja juomat pakata ylipakattuun rinkkaan. Oikeastaan en tiedä minne olen matkalla, en ole ollut kaupungissa koskaan aiemmin. En kuitenkaan jaksa pelätä, ennemminkin vain jännitän mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kello ei ole edes kuutta aamulla ja olen jo syönyt. Tosin, ehkä en enää myöhemmin tänään syö kauheasti? Vaikka maalari sanoikin, että menemme syömään melkein heti kaupunkiin saapumisen jälkeen... No, se on sen ajan murhe. Ehkä vain keskityn nyt pitämään hauskaa. Murehtia ehtii myöhemminkin. Vaikka näenkin viikonloppuna ihmisiä enkä tiedä mitä siitäkään tulee, ehkei yhtään mitään.