Olin oikeasti onnellinen, vapautunut, rento ja hymyilin.
Mistä ihmeestä se mukava ja hyvä olo oikein tuli?
Ehkä yksinkertaisesti hyvin menneestä tunnista.
Kerrankin onnistuin jossain.
Muutamia vuosia sitten minulla oli estekammo, ei ole enää.
Peloistaan voi päästä yli, kaikista niistä.
Taisin juuri tajuta, että aivan oikeasti olisi hyvä käydä niillä tunneilla.
Kai sitä saa edes yhtenä päivänä viikosta tehdä jotain muutakin kuin opiskella?
Edes kerran viikossa tällainen onnellisuus todellakin kelpaisi paremmin kuin hyvin.
Uuteen vuoteen asti käyn kerran viikossa, haluan hymyillä ja onnistua jossain.
1 kommentti:
Eh? Really?
Ilmeisesti sitten olen lukijalistassa, mutta blogger ei vain ilmoita sun uusista postauksista. Kuinka hassua o_o
Lähetä kommentti