Started crying and I couldn't stop myself.

Päivä oli kauhea, aamu alkoi isäni toimesta hirveällä huutamisella ja yhteen mennessä olin itkenyt kyynelkanavani enemmän kuin tyhjiksi jo kolmeen kertaan. Olen itkenyt tänään niin paljon, että en voi käsittääkään. Missä kumman vaiheessa oikein muka opinkin itkemään?

Harrastin jälleen kerran shoppailuterapiaa vietyäni skootterin huoltoon, ja jonkin kummallisen hetkellisen mielenhäiriön seurauksena ostin shortsit. En tajua mikä minuun meni, minkä ihmeen takia hankin shortsit? Minun jaloillani ei saa käyttää shortseja, mutta tänään olleissa grillijuhlissa pidin niitä kuitenkin. Kuinka kehtaan?

Eilinen oli huonompi kuin kaksi aiempaa päivää ja tämäkin päivä oli huono. Voi, miksi päivät eivät voisi olla jatkuvasti hyviä? Tai edes vaikka seuraavat puolitoista viikkoa? Haluaisin olla onnellinen, mutta pienoinen ahdistus yrittää puskea esiin. Tiedän melkolailla mistä tämä johtuu, mutta en voi sille mitään. Olen tyhmä lapsi.

Vajaan viikon päästä olisi höyhen- ei vaan.. no, miitti kuitenkin. Höyhen suljettiin maanantaina, mutta backup plan oli olemassa. Kuitenkin, sinne meni koko se päiväkirja mitä kirjoitin. En muista enää koskaan niitä tekstejä ja lienee se voi olla ihan hyväkin? Olihan siellä hyviäkin tekstejä, mutta pääasiassa teksti oli todella ahdistunutta. Siellä oli kirjoitus 115h paaston jälkeiseltä yöltä jonka yhä muistan lähes elävästi, se oli kauheaa aikaa. 


Huomenna (tai oikeastaan tänään, sillä on jo perjantai) on Pariisin Kevät Kivenlahtirockissa ja näen jälleen H:ta. Keikan jälkeen olisi tarkoitus mennä hänelle yöksi, mutta sinne on tulossa eräs toinenkin hänen kaverinsa ja H aikoo laittaa ruokaa. En tiedä mitä siitä tulee, pelottaa. En uskalla enkä halua, en pysty.


Viiden vuorokauden päästä tulevat yhteishaun tulokset. En tiedä mitä siitä tulee, sillä tiedän, että jos en pääse haluamaani lukioon, tulen itkemään enemmän kuin paljon. Kahtena yönä olen nähnyt painajaista kuinka en pääse sinne minne haluan ja.. en vain ymmärrä kuinka kestän jos en pääse sinne. Tiedän tämän olevan todella naurettavaa, että stressaan jostain lukiopaikasta näin paljon, mutta en vain voi sille mitään.