Kaksi tuntia junassa, ei se ole mitään.
Monta tuntia hymytytön vieressä.
Punainen juoma kuohuu yli.
Juodaan se äkkiä ja siirrytään vihreään.
Keskeneräinen suunnitelma.
Makaan tupakantuoksuisessa sylissä, turva.
Silittelyä. Kuiskauksia. Käsi vyötärölläni.
Käskyjä hengittää kun unohdin kuinka.
Kaikki oli täydellistä.
Rauhaa, hyvää seuraa, alkoholia.
Läheisyyttä ja naurua huonoille vitseille.
Heräsin yöllä hymytytön kietoessa kätensä ympärilleni.
Olin elossa ja nautin elämästä, kuinka onnellinen voi olla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti