I've been here so long I think that its time to move.

Se on kaukaista menneisyyttä ja mietin miksi koskaan huusinkaan.

Minä tein väärin, toisaalta, miksi enää tuhlaan ajatuksia?

Horjun pystyssä, kallistun reunalle ja sitten taas pois.

Itken itseni uneen, liian myöhään, ja elän päivän.

Illalla juon vihreän pullollisen turhia kaloreita .

Mistä tietää mihin kääntää katse kun kaikki on uutta ja ihmeellistä.

Oliko se kaiken sen arvoista, oikeasti, oliko?

Kävelen kuusi kilometriä enkä tunne.

Syön enemmän kuin viimeiseen neljään vuoteen.

Aurinko on tehty tulesta.

"On siis kevät, uskoin vakavaa valaa 
No, pojat on poikia: ne lupaa, muttei palaa 
Kevät, kaiketi taivas vielä kestää
Pilvet jo luin, ei sadetta voi estää" 

En kävellyt hakaniemenrantaan ja oikeastaan sadetta ei näkynyt. 

Salmiakkia ei tarjottu, mutta ehkä pelissä on koko elämä. 

Ainahan se on?

Hiljaisuus ei ole painostava,
ei sitä kai ollutkaan?

Rannan tuuli tuoksui keväältä, mereltä ja uudelta.

Ruoho oli vihreämpää kuin mikään pitkään aikaan.

Kevät on uudelleensyntymistä pitkän talven jälkeen, eikö?

Olisiko minunkin aika hypätä

lopettaa odottaminen

uskaltaa ottaa viimeiset askeleet

lähteä kauemmas reunalta,

jolta olen kokoajan perääntynyt.

Muistan kun sanoit etten tule pärjäämään.

Just watch me.

Valintoja, suuria valintoja.

Mistä tietää mikä on oikein?

En tahdo ajatella, tahdon syödä mitä haluan.

.....ja samaan aikaan kaipaan sinisiä sormia,

kylmyyttä, 

tärinää, 

väsymystä, 

kalpeutta 

ja 

pyörtymisen tunnetta.

What if today you had the chance to be the king of your land.

Haluan sanoa etten ajattele ja vain elän.

Voi, haluan kyllä, minun kuuluisi.

Se ei vain onnistu.

"All I need is time,
A moment that is mine,
While I'm in between.


I'm not a girl,
There is no need to protect me.
It's time that I
Learn to face up to this on my own.
I've seen so much more than you know now,
So don't tell me to shut my eyes."

Toivon kovaa, mutta ei se ehkä riitä.
Nyt tai ei koskaan.

..never say never even though later it's more difficult.

Sky falls, you feel like it's a beautiful day.

Perjantai oli hieno, vietin päivän hymytytön seurassa enkä itkenytkään.
Hyvästien piti olla surulliset, luulin kyyneleiden muodostavan jokia.
Pelkäsin seisovani asemalla meikit poskilla, junassa itkeväni lisää.

Toisin kävi.

 Tyttö tulee tänne tänään.

Vain päiväksi, mutta siltikin.

Päivästä tulee hieno, aurinko paistaa.

Ehkä menemme kahville paikkaan, johon liittyy muistoja.

Ehkä kävelemme kaduilla vailla päämäärää.

Ehkä vain olemme, vailla stressiä.

Jos joku olisi vuosi sitten sanonut elämän olevan tällaista, 

olisin nauranut.

Olen onnellinen, siitä huolimatta ajatukset kummittelevat.

Silti nyt on paremmin kuin pitkään aikaan.

Mä en tahdo enää juosta ja vilkuilla taakseni.

Ei ole mitään mistä kirjoittaa, olen liian onnellinen tullakseni tänne.

Pahan olon iskiessä olen joko humalassa, tytön seurassa tai liian sekaisin.

Tämä ei ole kuollut, vaiennut vain hetkeksi tai ehkä muutamaksikin, kuka tietää.

Palaan, ainakin kertomaan mitä tapahtuu.

Nyt en jaksa laihduttaa mutten myöskään syödä.

Jos olen tytön kanssa, kaikki on hyvin ja mikään ei pelota.

"Mä en kanna sulle kaunaa

enkä pahaa ajatusta

omatuntoni on puhdas

eikä muistosi ole musta, ei

[...]

Enemmän kuin mitäään muuta

on syitä olla kiitollinen

en häpeä enkä kadu enkä vaihtaisi pois

silti nyt on paremmin"

Apulanta - Paju

Viimeviikkoina olen ollut monella keikalla.
Pariisin kevät oli loistava, yleisö huono.
Tyttö jonotti kanssani, onnellisuutta.

All in all, olen onnellinen.

Se riittää?