ja mä haluan nähdä ja kokea, en vain loputtomiin asioita hokea, en jämähtää paikoilleen.

Katsoin tämän viimeisen kahden viikon aikana lähes joka ilta ja ilta illalta se oli kauniimpi kuin aikaisemmin. Sain kokea pinnan alla asioita, joista aikaisemmin vain uneksin ja nykyään tiedän pysyväni rauhallisena, vaikka pään päällä on kaksitoista metriä vettä, eikä minulla ole maskia tai vaihtoehtoisesti regulaattoria. En pelkää, vaikka yläpuolella olisi kahdeksantoista metriä vettä ja minulla ilmaa alle 50bar. Olen niin paljon rohkeampi kuin olisin ikinä uskonut. Jostain ihmeen syystä tapahtui myös -4,6kg.

Opin arvostamaan asioita, joille en aikaisemmin antanut paljoakaan painoa. Ei, en ole yhtäkkiä muuttanut poliittista kantaani, mutta näen joitain asioita paljon suuremmassa tärkeydessä kuin aikaisemmin. Veden alla maailmankatsomus heittää 360° ympäri — vähän kuin minäkin. Meri tuo vapauden ja jostain syystä ajatus "älä taistele virtausta vastaan vaan mene sen mukana, ei se halua sinulle pahaa jos et taistele vastaan" lohduttaa. En panikoinut, vaikka ohjaaja käski uimaan kohti, mutta virtaus vei vastakkaiseen suuntaan ja vesi oli niin kylmää, että melkein tärisin. Pysyin rauhallisena silloinkin kun aallokko heitteli puolelta toiselle vielä yhdeksän metrin syvyydessä ja minun piti olla yhtä veden kanssa ja pysyä samalla korkeudella risti-istunnassa.

Haluaisin palata, mutta toisaalta tällä viikolla on tapahtunut käsittämättömiä asioita enkä ole yhtään surullinen. Yksi ovi sulkeutui, muttei se sattunut laisinkaan sillä tapaa kuin ajattelin, oikeastaan olen vain helpottunut. Huolimatta kaikesta. Sain kutsun haastatteluun, koulu on pian ohi ja loppuviikko on ihan kiva — vaikka pitäisikin lukea fysiikkaa ja matematiikkaa enkä ihan oikeasti haluaisi.

Olen yrittänyt kirjoittaa sunnuntaista asti, mutta aikaisemmin tuntui kuin sanottavaa olisi enemmän kuin jaksan kerralla kirjoittaa. Nyt tajuan ettei varsinaisesti mitään kerrottavaa ole, tai ehkä on, mutten vain osaa pukea ajatuksia ykkösiksi ja nolliksi. Väsyttää liikaa, heräsinhän tänäänkin kamalan aikaisin ilman kelloa.