tiistai 19. heinäkuuta 2011

Wishing I was somewhere else instead.

Ensimmäistä kertaa eläessäni voin sanoa aivan rehellisesti, että inhoan olla ulkomailla. Minulla on niin valtava ikävä Hymytyttöä ettei ole tosikaan, en löydä sanoja kuvaamaan tunteitani. Koko tämän päivän olen joko puhunut mesessä hänen kanssaan tai tekstaillut, ikävä on aivan liian suuri ja molemminpuoleinen. Oli melkoisen mukavaa aamulla herätessään lukea toisen yöllä lähettämä viesti, jossa hän kertoo rakastavansa. 


Miten onnelliseksi yksi ihminen voikaan tehdä?
Kaikesta huolimatta sattuu ja kovaa, ei mikään yksittäinen asia vaan aivan yleisesti. Voi kumpa pääsisin keskiviikkona Hymytytölle, haluan hukkua halauksiin ja puhua toisen kanssa läpi yön kaikesta maan ja taivaan välillä ja enemmänkin.

Ei kommentteja: