Poltan ketjussa läpi yön, "heitätkö yhden kun mulla ei ole?"
Ennen en polttanut, en juonut.
Nykyään on toisin.
Haluan vain istua ulkona, polttaa tupakkaa ja olla syömättä.
Muilla menee hyvin, minulla vain hyvin päin vittua.
Kukaan ei huomaa eikä välitä, ei se haittaa.
Onneksi on hyviä kavereita, paljon juhlia, alkoholia ja tupakkaa.
Menee se elämä pilalle noillakin päihteillä ja kipulääkkeillä.
Enää ei auta sama lääke ahdistukseen kuin ulkomailla.
Tarvitsen apua ennen kuin
impulsiviisesti.
vahingossa
lopun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti