maanantai 5. syyskuuta 2011

I'm not calling for a second chance, I'm screaming at the top of my voice.

Ei se ole vaarallista, ei siinä ole mitään pahaa.
On vain kovin erilaista muihin nähden.
Kyllä siihen pystyy jos yrittää.


Olen pelkkä pettymys kaikille.
Suuri, valtava pettymys.
Kaikilla tavoilla.
Kaikilla olisi parempi ilman.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Hold my heart and see that it bleeds.

Nyt hän ei pysty, minun pitäisi olla kuulemma myöhemmin yhteydessä uudelleen.
Ei kuitenkaan osaa sanoa mikä on "myöhemmin", se on " sitten joskus".
Hymytyttö on kovin kummallinen.

Minä en jaksa ihmisiä.
En. jaksa. ihmisiä.
En.

Olen väsynyt.

Neiti syksyn mukaan en tule kestämään jos en ajattele itseäni.
Minun pitäisi kuulemma unohtaa toisista huolehtiminen.
Hän käski ajattelemaan enemmän itseäni.
En minä osaa.

We're gonna lose our minds tonight.

Mansikkamargaritoja, shampanjaa, kuohuviiniä, kuivaa siideriä ja kyyneleet.
Äitini kyseli asioista joista en tahdo puhua, olen humalassa, älä kysy.
Saatoin sanoa vahingossa jotain, jota en olisi halunnut.
Ei se mitään, tapahtunutta ei voi muuttaa mitenkään.
Ilta oli kuitenkin hieno. ..Vai oliko sittenkään?


Todennäköisesti lähden muutaman kuukauden päästä ulkomaille♥

Pitäisi tehdä läksyjä ja lukea yksi kirja, oksettaa ja väsyttää, ei pysty.
Haluaisin läheisyyttä ja halauksia, yksin on niin kovin yksin.
Hymytyttö tuli kaupunkiin muttei ole yhteydessä, ei sitten.
En minä nyt kai edes jaksaisikaan yhtään mitään.

Pitänee yrittää nukkua paha olo ja ikävät tunteet pois, ei tästä mitään tule.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Meistä ei enää jäljellä mitään.

Suunnitelmat muuttuivat viimehetkellä ja meninkin rinnakkaisluokkalaiseni tupareihin.
Lähemmäs kaksikymmentä aivan vierasta ihmistä ja todella paljon alkoholia. 
En juonut ja olen siitä tyytyväinen.
Suukko ihmisen kanssa jonka nimestä en ole täysin varma, halauksia vierailta.


Miksi rinnakkaisluokkalaiseni kyseli minusta?
En tahdo puhua asioista joista hän tahtoo tietää.
Parempi olla hiljaa ja yrittää leikkiä näkymätöntä.

Anna anteeksi neiti syksy, että en vain voi pelastaa sinua itseltäsi.
Minulla ei yksinkertaisesti ole voimia, itsekin on yritettävä elää.
Leijona, pelkään nähdä sinut huomenna.
Hymytyttö, mitä olen tehnyt väärin?

torstai 1. syyskuuta 2011

Tahdot vain pois juosta.

Olen niin yksinäinen, vaikka näennäisesti olenkin ihmisten ympäröimä.
Ei kukaan heistä tiedä minua oikeasti, eikä tulekaan tietämään.
Eivät he ymmärtäisi, heitä ei kiinnosta enkä jaksa puhua.
Olen jo puhunut liikaa, sanat on sanottu. 
Silti sanomattakin jäi vaikka mitä.

Nauroin tänään vaikka nyt itkenkin.
Hienot keskustelut saivat aikaan oikeaa iloa.

Haluaisin halauksen, mutta eihän se toteudu.
Minä kun olen yksin. ..ja se taas on oma vikani.

Anna anteeksi neiti syksy, että en osaa olla tarpeeksi hyvä ystävä.
Minulla ei yksinkertaisesti ole voimia siihen.