torstai 14. kesäkuuta 2012

hän lähti ennen aamua.

itken itkemistäni eikä minulla ole rohkeutta mihinkään.
kaikki ahdistaa muttei tunnu miltään.
en ole rohkea.

en. uskalla.

olen pelkuri.
mitään en myönnä vaikka kysyisitte suoraan.
ai kuka? ai hän. tunsimme. äh, ei mitään.
todellisuus hautautuu hiljaisiin hetkiin.

elän hetken menneisyyttä ja virheitäni.
totuus on karu, minä rikon aina kaiken.

itsenikin, viimein ehkä lopullisesti.

kiitos ja anna anteeksi kun rikoin kaiken.

Ei kommentteja: